Yhteystiedot ja historiaa

Muistokivi 1. Juna saapui 3.6.1945 klo 8.41 Putikon asemalle. Päivä oli sateinen. Presidentti nautti lounaan hotelli Finlandiassa Punkaharjulla. Seuraavana päivänä oli marsalkan 78. syntymäpäivä ja Puolustusvoimien lippujuhla. Eversti Bruncrona oli valinnut Putikon syntymäpäivien viettopaikaksi sen luonnonkauneuden ja rauhallisuuden vuoksi. Kaksi putikkolaista pikkutyttöä Leena Sivula ja Sirpa Kettunen tulivat onnittelemaan ja tuomaan "Residentille kukkia". Tytöt palkittiin junan ravintolavaunussa runsaalla jäätelö- ja hedelmäsalaattiannoksella. Puoliltapäivin saapuivat Mikkelistä onnittelemaan jalkaväenkenraali Heinrichsin johdolla kenraalit Oesch, Valve ja Lundqvist sekä Heinrichsin adjudantti Sutela.

(Kirjasta: "Ylipäällikön juna" Kari Salo ISBN 978-952-7260-07-4)

Muistokivi 2. Putikko valittiin v.1992 valtakunnalliseksi "Vuoden Kyläksi". Teemana kyseisenä vuonna oli kansainvälisyys, joka oli saanut alkunsa elokuussa v.1987. Silloin Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla "Arkkitehtuuri ja Luonto". Suomalaisten järjestäjien mukaan Putikko valikoitui tapahtumapaikaksi ylivoimaisesti parhaana 17:stä ehdolla olleista. Osallistujia oli 570 henkeä 27:stä maasta; opiskelijoita, arkkitehteja ja professoreja. Vuoden kylä valinnassa merkittävimmät perusteet olivat Frèdèric Bonnetin arkkitehtuurin diplomityö "Paris - Putikko", Kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri (KVT) ja Gruppo Putikko ry:n vappuna Pariisissa perustettu Euroopan jaosto.

Muistokivi 3. Talvisota oli päättynyt 5 vuorokautta aiemmin, kun Putikon asemalla 18.03.1940 seisoi ensimmäisellä raiteella evakuointijuna n:o 26.

Särkisalmen asemalta lähteneen junan n:o 28 konduktööri oli välittänyt veturinkuljettajalle junanlähettäjän antaman määräyksen junan 

pysäyttämisestä Putikon aseman Särkisalmen puoleisen vaihteen taakse. Viipurilainen veturinkuljettaja ei saanut kuitenkaan sahan kohdalla olevan jyrkän mutkan jälkeen junaa pysäytettyä ajoissa ennen "vaihteen yli" olleita evakkovaunuja, jonka seurauksena junan n:o 26 neljä vaunua ja junan n:o 28 veturi ja yksi vaunu tuhoutuivat  yhteentörmäyksessä ja syttyneissä tulipaloissa. Surmansa tapahtuneessa onnettomuudessa sai

14 Karjalan evakkoa ja 23 loukkaantui, osa vakavasti. (Kansallisarkisto, Korkeimman Oikeuden päätös n:o 7109 / n:o 839/311 VO. 1942).

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       Rautatien Elisenvaarasta Savonlinnaan (81,44 km) rakennustyö alkoi joulukuussa v.1904 ja koko rataosa vihittiin juhlallisesti käyttöön 1.2.1908. Ensimmäinen höyryveturi Elisenvaarasta nykyisen Luston  (Punkaharju) asemalle liikennöi marraskuussa 1906. Punkaharjun (IV- luokan) asemalla toimi myös radan rakentajien lapsille ylempi kansakoulu. Kaikki rataosan rakennukset on suunnitellut arkkitehti Bruno F. Granholm. Parikkalan asema oli alunperin peilikuva Putikon asemasta, mutta se paloi v. 1917 ja asema rakennettiin uudelleen arkkitehti Thure Hellströmin V- luokan piirustusten mukaan. Sitä on muutettu ja laajennettu v.1949. Retretin asemalaiturille valmistui v.1987 taiteilija Olavi Lanun suunnittelema ajattelijaa esittävä veistos "Siirtolohkare". Savonlinnan asema valmistui v.1907.  VR:n toiminta loppui Putikossa 30.4.1986. Junat pysähtyivät aikataulun mukaisesti viimeisen kerran Putikossa v.1990 ja seisake lakkautettiin v.2007.

Bruno Granholmin kansallisromantiikkaa ja jugendia henkiviä Kuopio - Iisalmi radalle vuonna 1900 laatimia V luokan aseman piirustuksia käytettiin pienin poikkeuksin ja laajennuksin seuraavilla asemilla: Syväoro, Sorjo, Parikkala (paloi 1917), Särkisalmi, Putikko (C-tyyppi v.1906), Punkasalmi, Kulennoinen, Silvola (Kerimäki), Espoo, Kirkkonummi, Kauklahti, Kela, Masala, Tähtelä, Päivölä, Alapitkä, Soinlahti, Kauppilanmäki, Koski, Mäntyluoto, Toivala, Sukeva, Keuruu, Petäjävesi, Kintaus, Leppävesi, Laukaa, Kuusa, Suolahti, Olhava, Kuivaniemi, Simo, Tuira, Haukipudas,Siilinjärvi ja Lapinlahti. 

Bruno F. Granholm aloitti rautatiehallituksen ratakonttorin ensimmäisenä arkkitehtinä vuonna 1892.