SAVISEPPÄ Hannu Sairanen Putikontie 37 58550 PUTIKKO FINLAND tel. +358 50 37 347 37 e-mail: saviseppa@hotmail.com Y-tunnus: 1197491-9 Google Maps: T:mi Saviseppä Savonlinnasta Putikkoon on 39 km, Harjun Portista ja Lustosta 14 km ja Punkaharjun keskustasta 6 km Lappeenrannan suuntaan. Valtatie 14:ltä käännytään oikealle PUTIKKO-viitan kohdalta ja ajetaan 1,5 km. Suoraan edessä on Eikun verhoomo ja Saviseppä vasemmalla (Putikon vanha asema) . TERVETULOA Etelästä tultaessa valtatie 6:lta käännytään Särkisalmessa valtatie 14:lle (Savonlinna). Ajetaan 14 km ja käännytään vasemmalle PUTIKKO-viitan kohdalta ja ajetaan 1,5 km. Suoraan edessä on Eikun verhoomo ja Saviseppä vasemmalla (Putikon vanha asema). TERVETULOA  PUTIKON ASEMAPÄÄLLIKÖT (virassa olleet) Jauhiainen Frans Kasper 01.08.1908 - 01.03.1914 Girsen Sulo Samuel 01.05.1914 - 01.11.1918 Snellman Frans Emil 01.01.1919 - 01.08.1919 Latvala Johan Lennart 01.11.1919 - 01.09.1934 Hartman Aarne Lennart 01.02.1935 - 30.04.1938 Toikari Harry Armand 01.06.1947 - 30.11.1952 Vatanen Kalle Petteri 01.03.1954 - 31.01.1963 Juutilainen Unto Armas 01.07.1963 - 31.07.1970 Vauhkonen Pentti Ossian 01.09.1970 - 30.04.1986  Muistokivi 1. Juna saapui 3.6.1945 klo 8.41 Putikon asemalle. Päivä oli sateinen. Presidentti nautti lounaan hotelli Finlandiassa Punkaharjulla. Seuraavana päivänä oli marsalkan 78. syntymäpäivä ja Puolustusvoimien lippujuhla. Eversti Bruncrona oli valinnut Putikon syntymäpäivien viettopaikaksi sen luonnonkauneuden ja rauhallisuuden vuoksi. Kaksi putikkolaista pikkutyttöä Leena Sivula ja Sirpa Kettunen tulivat onnittelemaan ja tuomaan "Residentille kukkia". Tytöt palkittiin junan ravintolavaunussa runsaalla jäätelö- ja hedelmäsalaattiannoksella. Puoliltapäivin saapuivat Mikkelistä onnittelemaan jalkaväenkenraali Heinrichsin johdolla kenraalit Oesch, Valve ja Lundqvist sekä Heinrichsin adjudantti Sutela.(Kirjasta: "Ylipäällikön juna" Kari Salo ISBN 978-952-7260-07-4) Muistokivi 2. Putikko valittiin v.1992 valtakunnalliseksi "Vuoden Kyläksi". Teemana kyseisenä vuonna oli kansainvälisyys, joka oli saanut alkunsa elokuussa v.1987. Silloin Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla "Arkkitehtuuri ja Luonto". Suomalaisten järjestäjien mukaan Putikko valikoitui tapahtumapaikaksi ylivoimaisesti parhaana 17:stä ehdolla olleista. Osallistujia oli yli 500 henkeä 24:stä maasta. Vuoden kylä valinnassa merkittävimmät perusteet olivat Frèdèric Bonnetin arkkitehtuurin diplomityö "Paris - Putikko", Kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri (KVT) ja Gruppo Putikko ry:n vappuna Pariisissa perustettu Euroopan jaosto. Muistokivi 3. Talvisota oli päättynyt 5 vuorokautta aiemmin, kun Putikon asemalla 18.03.1940 seisoi ensimmäisellä raiteella evakuointijuna n:o 26. Särkisalmen asemalta lähteneen junan n:o 28 konduktööri oli välittänyt veturinkuljettajalle junanlähettäjän antaman määräyksen junan pysäyttämisestä Putikon aseman Särkisalmen puoleisen vaihteen taakse. Viipurilainen veturinkuljettaja ei saanut kuitenkaan sahan kohdalla olevan jyrkän mutkan jälkeen junaa pysäytettyä ajoissa ennen "vaihteen yli" olleita evakkovaunuja, jonka seurauksena junan n:o 26 neljä vaunua ja junan n:o 28 veturi ja yksi vaunu tuhoutuivat yhteentörmäyksessä ja syttyneissä tulipaloissa. Surmansa tapahtuneessa onnettomuudessa sai 14 Karjalan evakkoa ja 23 loukkaantui, osa vakavasti. (Kansallisarkisto, Korkeimman Oikeuden päätös n:o 7109 / n:o 839/311 VO. 1942). Rautatien Elisenvaarasta Savonlinnaan (81,44 km) rakennustyö alkoi joulukuussa v.1904 ja koko rataosa avattiin liikenteelle 1.2.1908. Ensimmäinen höyryveturi Elisenvaarasta nykyisen Luston (Punkaharju) asemalle liikennöi marraskuussa 1906. Punkaharjun (IV- luokan) asemalla toimi myös työmiesten lapsille ylempi kansakoulu. Kaikki rataosan rakennukset on suunnitellut arkkitehti Bruno F. Granholm. Parikkalan asema oli alunperin peilikuva Putikon asemasta, mutta se paloi v. 1917 ja asema rakennettiin uudelleen arkkitehti Thure Hellströmin V- luokan piirustusten mukaan. Sitä on muutettu ja laajennettu v.1949. Retretin asemalaiturille valmistui v.1987 taiteilija Olavi Lanun suunnittelema ajattelijaa esittävä veistos "Siirtolohkare". Savonlinnan asema valmistui v.1907. VR:n toiminta loppui Putikossa 30.4.1986. Junat pysähtyivät aikataulun mukaisesti viimeisen kerran Putikossa v.1990 ja seisake lakkautettiin v.2007. Bruno Granholmin kansallisromantiikkaa ja jugendia henkiviä Kuopio - Iisalmi radalle vuonna 1900 laatimia V luokan aseman piirustuksia käytettiin pienin poikkeuksin ja laajennuksin seuraavilla asemilla: Syväoro, Sorjo, Parikkala (paloi 1917), Särkisalmi, Putikko (C-tyyppi v.1906), Punkasalmi, Kulennoinen, Silvola (Kerimäki), Espoo, Kirkkonummi, Kauklahti, Kela, Masala, Tähtelä, Päivölä, Alapitkä, Soinlahti, Kauppilanmäki, Koski, Mäntyluoto, Toivala, Sukeva, Keuruu, Petäjävesi, Kintaus, Leppävesi, Laukaa, Kuusa, Suolahti, Olhava, Kuivaniemi, Simo, Tuira, Haukipudas,Siilinjärvi ja Lapinlahti. Bruno F. Granholm aloitti rautatiehallituksen ratakonttorin ensimmäisenä arkkitehtinä vuonna 1892.  BRUNO FERDINAND GRANHOLM 1857 - 1930 |